DOPpolkuja 2017: PROJEKTEJA

Kevään 2017 DOP-koulutuksen projekteja

KARKKI – MITEN KARKEISTA SAADAAN KIRPEITÄ JA MISTÄ KARKKIEN VÄRI TULEE?

Kimpisen koulu, kotitalousopettaja Mari Ronkainen ja luokanopettaja Pauliina Punnonen

Ilmiöpohjaisen projektin aiheen rajasimme ravintoon ja kotitalouteen, sillä halusimme hyödyntää kotitalousluokkaa projektissamme. Projektiin osallistui 20 oppilaan ryhmä 4.luokkalaisia ja 20 oppilaan valinnaisryhmä 8. luokkalaisia.

Oppilaat valitsivat aiheeksi karkit. 4.luokkalaisille tuli kuusi eri näkökulmaa, joiden mukaan oppilaat jakautuivat ryhmiin. Aiheeksi tuli karkkien kirpeys, karkit ja terveys, karkkimysteeri, salmiakin valmistus, karkkien historia sekä väriaineet. 8.luokkalaiset valitsivat aiheensa opettajan esittämästä listasta. Yksi ryhmä mm. haastatteli isovanhempiaan entisajan karkkitarjonnasta ja toinen ryhmä kävi laskemassa toimialajohtajan luvalla isosta marketista kappalemääräisen karkkitarjonnan.

Oppilaat etsivät tietoa internetistä ja lisäksi saimme vieraaksemme Fazerin karkkitehtaan tuotekehittelijän, joka kertoi karkkien valmistuksesta sekä vastasi oppilaiden kysymyksiin. Asiantuntija-apua löytyi myös omasta koulusta koululääkäriltä sekä kemian opettajalta, joka kävi 4.luokkalaisille kertomassa karkkien kirpeydestä ja samalla oppilaat pääsivät tekemään pH-testejä erilaisilla karkeilla. Projektin lopussa kokoonnuimme kaikki tekemään yhdessä kotitalousluokkaan lakritsaa ja toffeeta.

Tiedon etsimisessä ja lopputöiden koonnissa oppilaat tarvitsivat paljon ohjausta. Lopputöiksi oppilaat tekivät julisteita, videoita iMovie-ohjelmalla sekä PowerPoint-esityksiä.

Haasteena projektissa koimme yhteisen ajan löytymisen, joka lopulta jäi kahteen kaksoistuntiin. Lisäksi yläkoulussa oppilaiden tapaaminen vain kerran viikossa vaikeutti projektin eteenpäin viemistä. Yläkoulussa tulisi olla isompi porukka tekemässä projektia, jolloin olisi useampia opettajia ja oppitunteja käytössä.

Ilmiöpohjaisessa projektissa tuntui luonnolliselta tehdä yhteistyötä isojen ja pienten oppilaiden kanssa ja opettajana oli virkistävää saada työpariksi eri aineen opettaja. Projekti myös haastoi sopivasti opettajaa pohtimaan uusia toimintatapoja. Projektin motivoivimmat hetket olivat, kun oppilaat pääsivät itse tutkimaan aihetta konkreettisesti toiminnan kautta.

Puu-projekti

Lappeen koulun Jänismetsän (E-1D), Iita Nieminen ja Marika Eloranta

Aloitimme DOP-projektin käymällä oppilaiden kanssa metsäretkellä. Oppilaat saivat ottaa ryhmissä iPadeilla kuvia itseään kiinnostavista asioista. Katsoimme kuvia yhdessä retken jälkeen ja totesimme, että suurin osa kuvista liittyi jollain tapaa puihin. Valitsimme siis tutkimusaiheeksi puut.

Seuraavaksi oppilaat saivat ryhmissä miettiä puihin liittyviä kysymyksiä eri ihmisten tai ammattiryhmien näkökulmista (lapsi, retkeilijä, taiteilija, metsuri ja tutkija). He kuvasivat iPadilla pienen videon, jossa keppinukkehahmo esitti puista kysymyksiä.Katsoimme lasten kanssa videot, ja kokosimme kysymykset paperille. Opettajat jakoivat kysymykset neljään ryhmään sisällön perusteella. Tämän jälkeen jokainen oppilas sai valita, mikä aihe häntä kiinnosti eniten. Näin saimme muodostettua lopulliset tutkimusryhmät.

Yksi ryhmä valitsi aiheekseen kysymyksen “mitä voi tehdä puusta?”. Tässä ryhmässä oli kahdeksan oppilasta. Pohdintojen jälkeen he päättivät keskittyä kysymykseen “miten puusta saadaan paperia?”. Ryhmä etsi tietoa kirjoista aikuisen avulla, etsi Youtubesta videoita aiheesta ja teki haastattelukysymyksiä asiantuntijalle, jonka kutsuimme vieraaksi koululle. Mikroskoopilla tutkittiin, miltä sanomalehden ja piirustuspaperin kuidut näyttävät. Ryhmä tekee tutkimusaiheestaan videon iPadilla.

Toinen, kolmen oppilaan ryhmä halusi tutkia, “Mitä metsuri tekee puulle? He etsivät tietoa internetistä aikuisen kanssa yhdessä ja katsoivat metsäkoneista ja metsätöistä kertovia videoita. Yhden oppilaan kummilla on metsäkone, ja hän pääsi viikonloppuna koneen kyytiin, ja sai tietoja metsätöistä. Koko alkuluokan on vielä tarkoitus tehdä yhdessä retki katsomaan metsäkoneyrittäjän työskentelyä ja haastattelemaan häntä. Tämä ryhmä päätti tehdä tiedoistaan iPadin BookCreator -appilla kirjan.

Kolmas ryhmä valikoi aiheekseen kysymyksen “mitä puun sisällä on?” Tutkimusryhmässä oli 7 oppilasta. Ryhmä kävi läheisellä hakkuupaikalla tutkimassa hakattuja puita ja lähimetsässä etsimässä maasta löytyvää puumateriaalia tutkittavaksi. Ryhmä tutki puita ja pihkaa mikroskoopeilla ja he etsivät tietoa kirjoista ja iPadeilla. Ryhmä teki omasta tutkimuksestaan videon iPadilla.

Neljäs ryhmä oli kiinnostunut siitä, “Miten puu kasvaa?”. He päättivät tutkia asiaa esimerkiksi kasvattamalla puita ja tutkimalla kantoa. Ryhmä myös etsi tietoa kirjastosta lainatuista kirjoista. Saimme UPM:ltä männyn siemeniä, ja jokainen alkuluokan oppilas sai istuttaa niitä omaan purkkiinsa. Pikkumäntyjen kasvamista seurataan nyt päivittäin. Lisäksi ryhmä mm. halusi tietää, miten lehdet kasvavat puuhun. Tätä tutkitaan seuraamalla, miten luokkaan tuotuihin koivun oksiin puhkeaa lehdet. Silmuja tutkittiin myös luupilla. Tämä ryhmä tekee tutkimuksestaan kirjan iPadilla.

Oppilaiden tutkimuskysymyksissä esiintyi myös taiteilijoiden näkökulma puihin. Teimme kaikki yhdessä maalaukset koivuista sekä isommat ryhmätyöt männystä, kuusesta, koivusta ja pajusta.

Suomi 100 –projekti

Kesämäenrinteen koulu, koko koulu, kaikki koulun opettajat ja oppilaat osallistuvat, DOP-opettajat Aki Sihvo, Anu Sihvo, Pasi Himanen, Terhi Himanen, Marjaana Hautaniemi-, Annukka Hirvikoski, Soile Pylkkönen, Riitta Malja, Olga Wolkoff

Projekti aloitettiin teettämällä oppilailla avoin kysely Googlen Gafessa. Kyselyssä kartoitettiin hyvin vapaasti oppilaiden ajatuksia siitä, mitä "Suomi 100" tarkoittaa heille ja mitkä asiat heitä kiinnostavat Suomi 100 -teeman ympärillä. Saadut vastaukset ryhmiteltiin karkeasti niin, että jollakin tavalla toisiinsa liittyvät aiheet ja ajatukset muodostivat kokonaisuuksia. Kokonaisuuksia muodostui yksitoista, esimerkiksi Suomi seinä (kuvataidepaja), Teknologian ja elektroniikan kehitys, Suomi avaruudessa, Terveys ennen ja tulevaisuudessa, Perinneleikit, Suomen historia ja sauna, Suomalainen ruoka, Kansanrunous ja Suomalainen musiikki. Seuraavassa vaiheessa oppilaat täsmensivät uudessa Googlen Gafessa tehdyssä kyselyssä omia ajatuksiaan itseään kiinnostavista teemoista ja sen mukaan oppilaat jakautuivat projektiryhmiin. Koulun opettajat menivät ohjaajiksi ryhmiin oman mielenkiintonsa mukaan. Projektityöskentely Suomi 100 -projektissa toteutettiin viikoittaisena työskentelynä. Projektia tehtiin kaksi tuntia viikossa viikoittain vaihtuvina aikoina yhteensä kahdeksan kertaa eli 16 tuntia. Projektin lopputuotokset vaihtelivat hyvin paljon. Osa tuotoksista oli perinteisen tutkielman kaltaisia, toisaalta musiikkiryhmässä tuotettiin Suomi-potpureita ja ruokaryhmässä leivottiin Suomi-leivoksia.

Avoimissa verkkoympäristöissä ei ole tuotoksia, vaan tuotokset julkaistaan koulun omassa Classroomissa. Oppilailta ei kerätty julkaisulupia, koska projektissa oli mukana koko koulu.

Oppilaiden toivoma kevätjuhlaesitys

Lavolan koulu, 3.-6. -luokkien opettajat

Projekti toteutettiin käsikirjoituspajaryhmän kanssa, joka oli yksi Lavolan koulun valinnaispajoista. Muita mukana olleita pajoja olivat mm. animaatiopaja, elokuvapaja, lavaste- ja rekvisiittapaja, lavatekniikkapaja ja bändi. Käsikirjoituspajassa oli 18 3.-6. -luokan oppilasta. Projektin tarkoituksena oli antaa oppilaille mahdollisuus päättää kevätjuhlan esityksen sisällöstä. Heidän tuli suunnittelussaan ottaa huomioon, miten käsikirjoitus teknisesti tehdään, ja miten saadaan näyttelijät toimimaan juuri heidän haluamallaan tavalla. Piti pohtia, millaisia lavasteita ja rekvisiittaa tarvitaan. Ja myös se mitä/millaisia kohtauksia muiden valinnaispajojen oppilailta tarvitaan ja antaa heille ohjeet. Tehtävänä oli lisäksi miettiä myös, se miten tämä kokonaisuus saadaan organisoitua lopulliseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Talvinen luonto

Taipalsaaren kirkonkylän koulu, 3. ja 6.luokka, Venla Hakonen ja Anu Tuomaala

Kysyimme projektin alussa oppilailta heitä kiinnostavista aiheista liittyen kotipaikkakuntaamme ja lähiympäristöön. Jokainen oppilas kirjoitti lapulle yhden häntä kiinnostavan aiheen ja niiden pohjalta valitsimme aiheeksi talvisen luonnon. Ensimmäisellä kerralla kokosimme yhteisen ajatuskartan otsikolla Talvinen luonto ja sen perusteella päätimme keskittyä kolmeen eläimeen: karhuun, pöllöihin ja saimaannorppaan. Jokainen ryhmä haki ensin yleistietoa omasta eläimestään ja sen jälkeen valitsivat oman tutkimuskysymyksensä. Kirjallisten lähteiden lisäksi käytettiin internetiä, s-postikysymyksiä ja asiantuntijavieraita. Tavoitteena oli aluksi, että jokainen ryhmä tekee videon omasta projektistaan. Tämä ei käytännössä toteutunut ryhmän suuren koon ja vähäisten resurssien takia. Tuotoksena sen sijaan yksi opetusvideo/eläin, sekä posterit joka ryhmältä. Oppilaat pitivät projektitunneista ja ne toivat mukavaa vaihtelua koulutyöhön.

Tutkimustyö

Lauritsalan koulu, 9. luokka, Hanna-Kaisa Karttunen ja Kaisu Komulainen

Toteutimme Lauritsalan koulun 9-luokkalaisille dop-projektin, jossa oppilaat pääsivät harjoittelemaan tutkimuksen tekemistä. Projekti toteutettiin matematiikantunneilla tilastomatematiikan yhteydessä ja projektiin käytettiin aikaa n. 3 x 90 min. oppituntia. Oppilaat saivat itse valita heitä kiinnostavan aiheen, josta tekivät tutkimuksen yksin tai pienessä ryhmässä. Tutkimuksen kohderyhmäksi useilla ryhmillä valikoitui 9-luokan oppilaat, mutta tutkimusta tehtiin myös opettajille ja alakoulun oppilaille. Oppilaat tekivät kyselyn joko sähköisesti Google forms:issa tai paperiversiona. Ennen kyselyn toteuttamista oppilaat pohtivat mahdollisia tuloksia ja tekivät hypoteesin. Tuloksia tulkittiin tilastollisesti ja niistä laadittiin erilaisia diagrammeja sekä tehtiin johtopäätöksiä. Tuloksista laadittiin slides-esitykset, jotka esitettiin muulle luokalle. Työ arvioitiin arvosanalla 4-10.

Oppilaiden tekemiä slides-esityksiä omista tutkimuksista:

9-luokkalaisten vapaa-ajan vietto: https://docs.google.com/presentation/d/1MyzWcGFzUQQzvbhZ4ExKonNm0XLj7t9BToaMORpCA3A/edit?ts=58c64766#slide=id.p

Nuorten liikunnan määrä: https://docs.google.com/a/lauritsala.net/presentation/d/1flF69gPPpZqrBdV5FjvLq28bXh9NZ1zXIzm-Hz8edEE/edit?usp=sharing_eil&ts=58d0dd0f

Koulun ja koulumatkan turvallisuus

Taavetin koulu 3 lk. Heli Nieminen ja Kaisu Puranen

Idean projektin aiheesta sai opettaja DOP-kurssilla, mutta oppilaat ottivat sen innostuneesti vastaan. Aluksi mietittiin, ketä koulun turvallisuus voisi kiinnostaa, ja tutkimuskysymykset syntyivät siltä pohjalta. Oppilaat jakautuivat ryhmiin kiinnostuksensa mukaan ja lopulta päädyttiin tutkimaan koulun pihan, käytävien, erilaisten opetustilojen sekä koulumatkan turvallisuutta. Koulumatkaa tutki kaksi ryhmää: toinen tutki kävellen/pyörällä tehtävää koulumatkaa, toinen taksi-/bussimatkaa. Alun perin myös pihan turvallisuutta tutki kaksi ryhmää, mutta ne yhdistettiin. Lisäksi yksi ryhmä keskittyi koulun paloturvallisuuteen. Välillä ryhmissä opeteltiin yhtä lailla ryhmässä toimimista ja asioista neuvottelemista kuin tutkittiin varsinaista tutkittavaa asiaa. Apuna oli niin kivi-paperi-sakset kuin opettajaan turvautuminenkin. Projektia on tehty helmi-maaliskuun aikana ja se alkaa olla lopuillaan. Oppilaat ovat tutkineet aihettaan havainnoimalla sekä haastattelemalla opettajia, rehtoria, oppilaita, vanhempia, kouluterveydenhoitajaa ja koulutaksin kuljettajaa. Paloturvallisuusryhmä kutsui lisäksi palomestarin luokkaan kertomaan paloturvallisuudesta ja kysyi häneltä samalla ennalta miettimänsä haastattelukysymykset. Tutkimuksessa on käytetty omia kännyköitä ja kahta luokan padia, joilla on otettu kuvia ja opetusvideoita. Myös kynää ja paperia on haastatteluissa käytetty. Kuvista useampi ryhmä on työstänyt imovien. Ryhmät ovat purkaneet haastattelut ja koonneet vastaukset tietokoneella tekstiksi, joita osin vielä muokataan. Ryhmien tuotokset on tarkoitus julkistaa ainakin omalle luokalle sekä mahdollisesti kutsua paikalle haastateltuja asiantuntijoita (terveydenhoitaja, rehtori, palomestari) sekä vanhempia. Ajankohta on vielä avoin. Mahdollisesti tuotokset kootaan myös luokan Pedanet-sivulle.

Puut

Skinnarilan koulu, 1b ja 3a Kaisa Hackman ja Jenni Levänen

Aloitimme miettimällä mitkä asiat puissa kiinnostavat. Oppilaat miettivät kysymyksiä, joihin haluaisivat vastauksen esim. mitä puista valmistetaan ja onko puun sisällä pöllö. Ryhmittelimme oppilaiden kysymykset ja oppilaat valitsivat itseään eniten kiinnostavan aiheen. Oppilaista muodostui 6 ryhmää, joissa oli sekaisin 1. ja 3.luokkalaisia. Seuraavaksi oppilaat kirjoittivat ryhmissä ennakkotietoja puihin liittyen. Sitten mietittiin mistä tai miten tietoa löytyisi ja minkälaisen tuotoksen ryhmä tekisi. Seuraavilla kerroilla oppilaat työskentelivät ryhmissä oman suunnitelman mukaisesti. Osa ryhmistä tarvitsi paljon aikuisten apua ja ohjausta ja osa toimi hyvin itsenäisesti.Työt olivat esim. trailereita, videoita, julisteita. Ryhmätöiden ohella oppilaat ovat työskennelleet yhdessä teknisissä töissä valmistaen puusta itsesuunnittelemansa työn. 3.luokkalaiset ovat toimineet 1.luokkalaisten apuopettajina. Seuraavaksi on tarkoitus pitää yhteinen töiden esittelyhetki ja myöhemmin esitellä töitä muillekin. Lisäksi pidämme tutkimuspajatunnin, jolloin oppilaat pääsevät tekemään pieniä kokeita puihin liittyen. Lopuksi oppilaat tekevät itsearvioinnin ryhmän työskentelystä ja siitä mitä on opittu. Lisäksi olemme tehneet eri aineissa puihin liittyviä tehtäviä, esim. liikunnassa puuhippaa ja metsäretkiä.

Kulkeminen Taipalsaarella ennen ja nyt

Saimaanharjun esiopetusryhmä Puuhiset, Taru Kivelä

Keväällä 2017 lähdimme suomi100 teeman innoittamana miettimään minkälaista on kulkeminen eri paikkoihin ollut Taipalsaarella ennen ja millaista se on nykyään. Aloitimme projektimme katsomalla ilmakuvaa Taipalsaaresta, miltä asuinpaikkamme näyttää ilmasta käsin. Mietimme lasten kanssa yhdessä mikä on saari ja millaisia haasteita se asettaa liikkumiselle. Eskarit saivat miettiä miten he itse liikkuvat kotinsa lähellä ja millaisia kulkuvälineitä kotoa löytyy. He saivat myös kysellä vanhemmilta ja isovanhemmilta miten nämä ovat omassa lapsuudessaan liikkuneet paikasta toiseen. Luimme eri lähteistä etsittyjä artikkeleita ja tutustuimme liikkumiseen Taipalsaarella ennen. Kävimme myös tutkimassa vanhaa lossipaikkaa, joka sijaitsee päiväkodin lähistöllä. Pikku hiljaa kysymyksiä tuli yhä enemmän losseihin liittyen ja aloimmekin tutustua niihin enemmän. Pääsimme tutustumaan käytössä olevaan Jänkäsalon lossiin ja perehdyimme lossien toimintaan. Samalla tuli tutustuttua kotikuntaamme ja tutkittua Taipalsaaren karttaa.

https://youtu.be/6nqJ4PJLef0

https://youtu.be/XjDC-ktlwQw

Suomi 100v, Saimaa

Lauritsalan koulu, 1B Emilia Tiainen, 4A Miro Montonen, 8B Annika Laihanen, 8G Tea Hall.

DOP-projektiimme osallistui 1. luokka, 4. luokka ja kaksi 8.luokkaa. Yhteistä aikaa meillä oli viikoittain 45 minuuttia yhteensä 6 kertaa ja yhden kerran pitempi rupeama n. 2 tuntia. Tämä pitempi tapaaminen oli vasta tulossa DOP-koulutuksen päättymisen jälkeen. Ensimmäisessä tapaamisessa etsimme tutkimusaiheita ryhmittäin. Oppilaat oli jaettu kahdeksaan ryhmään n. 8 oppilasta kussakin ryhmässä kaikilta luokkatasoilta tasaisesti. Käytimme apuna ajatuskarttoja, joissa oli keskellä Suomi 100v. ja ympärille tuli kerätä mieleen tulevia asioita liittyen aiheeseen. Erilaisia aiheita löytyi paljon aina mökkeilystä, saunomisesta ja juhannuksesta, kuuluisista suomalaisista, kahvista, karjalanpiirakoista ja fazerista, luonnon ja eläinten kautta sisuun ja periksiantamattomuuteen. Eniten mainittu aihe oli Saimaa ja järvet yleisesti, joten päätimme ottaa sen lähemmän tutkimuksen kohteeksi.

Toisella tapaamiskerralla lähdimme Saimaan rannalle kameroiden kanssa tavoitteena löytää tarkempi Saimaaseen liittyvä tutkimusaihe. Aiheita löytyikin Luukkaansalmen sillasta järviruokoon, Saimaan kaloista (erityisesti hauesta) lumeen ja jäähän sekä läheiseen Saunasaareen liittyen. Tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat: Ryhmä 1: Saimaan kalat: Mitä hauki tekee? Milloin se saalistaa? Miten se nukkuu ja selviytyy? Ryhmä 3: Saimaan kalat: Miten hauki elää? Ryhmä 2: Lumi: Miten lumi syntyy? Miten lunta voi tehdä? Ryhmä 7: Järven jää ja pakkanen. Miten järven jää syntyy ja miten se kestää kävelyä? Ryhmä 4: Saimaan saaristo: Minkälainen on Saunasaari? Ryhmä 8: Saimaan rannan kasvit: Minkälainen on järviruoko? Ryhmä 5: Luukkaansalmen silta: Minkälainen on luukkaansalmen silta? Ryhmä 6: Luukkaansalmen silta: Miten silta on rakennettu?

Kolmella viimeisellä DOP-kerralla oppilaat ovat miettineet, minkälaisen lopputuotoksen he haluavat tehdä. Hauki-ryhmistä toinen aikoo tehdä lautapelin ja toinen diaesityksen, jossa kuvituksena on itse tehtyjä haukikuvia. Jääryhmä tavoitteena on tehdä diaesitys, johon yhdistetään seinätyö-materiaalieja. Pienimmät oppilaat ovat tehneet kuvituskuvia. Ja he haluavat rakentaa minijärven. Lumi-ryhmä tarkoituksena tehdä seinätyö, ja he aikovat myös tehdä keinolunta. Oppilaat ovat kahdella viime kerralla miettineet myös, keitä he aikovat pyytää asiantuntijoiksi. Tähän mennessä lumi-ryhmä aikoo kysyä fysiikanopettajaa asiantuntijaksi keinolumen tekemiseen. Viime kerralla oppilaat myös listasivat, mitä tarvikkeita he tulevat tarvitsemaan eksperimenttejaan varten. Kaksi ryhmää tekee tutkimuksen Luukkaansalmen sillasta. Toisen ryhmän tavoitteena on tehdä sillasta pienoismalli jäätelötikuista, ja pohtia samalla sillan rakennetta ja kantavuutta. Toinen ryhmä valitsi aiheeksi tietopainoitteisemman diaestiyksen. Saimaan saaristosta ja rannan kasveista kiinnostui kaksi ryhmää. Nelosryhmän aiheena on Saunasaari, johon he kiinnittivät huomion käydessämme Saimaan rannalla. Heidän tavoitteena on tehdä esitelmä ja mahdollisesti myös kuvitteellinen kertomus siellä ennen käyneistä ihmisistä. Ryhmä numero 8 kiinnostui saimaanrannan kasveista ja he ottivat lähemmän tutkimuksen kohteeksi järviruokon. Suunnitelmissa on tehdä luonnollisessa koossa oleva maalaus, jossa on kuvattu järviruoko kasvuympäristössään. Kävimme hakemassa oikeita järviruokoja rannasta, jotka ovat maalauksen keskipiste. Ympärille tulee infolaatikoihin tietoa kasvista. Projektin lopuksi aiomme teettää oppilailla arvioinnin projektin tekemisestä ja yhteistyön onnistumisesta.

https://drive.google.com/drive/folders/0B9MaKXXaRA5MTnlzM2lrU1ZiaVk?usp=sharing

Kaivosprojekti

Myllymäen koulu, 2-3 CD ja 4 D, Sanna Ruokonen, Sini Valtanen ja Noora Kauppinen

Kaivosprojektiin osallistui 41 2. ja 17 4. luokkalaisia oppilaita kolmen opettajan ja yhden koulunkäynninohjaajan voimin. Lisäksi mukana oli kaksi aikuisopiskelijaa. Alkusyksystä 2016 hämmästeltiin luokkaamme aina keskiviikkoisin samaan aikaan kantautuvaa outoa ääntä. Äänen aiheuttajaksi epäiltiin ukkosta, maanjäristystä, roskalaatikoiden tyhjentämistä. Opettajakaan ei osannut sanoa oppilaille, mistä ihmeellinen ja oppilaista jopa vähän pelottava ääni kantautui. Syksyn kuluessa luokalle selvisi, että ääni kantautuu viereiseltä kaivokselta, jossa räjäytetään avolouhosta keskiviikkoisin. Suurin osa ei ollut kuullutkaan kaivoksen olemassaolosta. Osalle oli jopa vaikea uskoa kaivoksen olevan niin lähellä koulua. Ensin lähdimme selvittämään, mikä kaivos vieressämme on. Vierailu kaivokselle ei valitettavasti onnistunut kaivoksen tontilla olevan Parocin eristetehtaan purkutöiden vuoksi. Nordkalk Lappeenrannan kaivospäällikkö Ulla Salmela vieraili luonamme ja kertoi kattavasti valokuvin ja videoin kaivoksen toiminnasta. Ullan vierailun jälkeen jokainen mainitsi yhden asian, joka jäi Ullan kerronnasta mielenkiintoisimpana asiana mieleen. Näistä muodostui teemoiksi kivilajit, räjäytys, kaivoksen koneet ja kaivoksesta saadun kalkkikiven käyttö. Jakauduttuaan noin neljän oppilaan ryhmiin kukin ryhmä pohti omaa tutkittavaa asiaa tarkemmin ja muodostivat tutkimuskysymyksensä. Lopputuotoksena ryhmissä valmistuu esimerkiksi videoita, julisteita, sarjakuvia. Ryhmät saivat itse päättää kohderyhmän, jolle esittävät valmiin tuotoksen.

esitys: https://docs.google.com/a/lappee.fi/presentation/d/1TZY9HUTWVUbNDgIDuvfGMjILqCRJnI3hDlPhzz5ImYM/edit?usp=sharing

Ruoholammen talvi

Lappeen päiväkotikoulu, e-2 E Kauhumetsä, Jenna Peltola-Hiltunen ja Riikka Sahila

Toteutimme tutkimusprojektimme tammi- helmikuussa 2017. Koulumme läheisyydessä sijaitsee Ruoholampi, jonka ranta on suosittu retkikohde. Lähdimme lasten kanssa miettimään, miltä Ruoholampi näyttäisi talvella? Lapset kirjasivat kolmen hengen pienryhmissä (eskari, 1 lk, 2 lk) ensin ennakkokäsityksiä aiheesta, jonka jälkeen teimme tutkimusretken Ruoholammelle, mukanamme ipadit ja tutkimusvälineet. Ohjeistimme lapsia kuvaamaan ja tutkimaan kaikkea mielenkiintoista, mitä he matkan aikana havaitsisivat. Retken jälkeen ryhmät saivat esitellä kolme mielenkiintoisinta asiaa, joista he olivat ottaneet kuvia. Ryhmittelimme lasten ihmetyksen aiheita ja näin syntyi viisi tutkimuskohdettamme: pissan värinen oja, jää, kiemuraiset ja täplikkäät puut, kivet sammaleineen ja katiskat. Tämän jälkeen lapset saivat valita, mikä aihe/tutkimuskohde heitä kiinnostaisi eniten. Tutkimusryhmät muodostettuaan lapset tekivät ryhmäsopimukset ja laativat tarkemmat tutkimussuunnitelmat. Kaikissa ryhmissä oli sekaisin eskari, ykkös- ja kakkosluokkalaisia. Kun tutkimussuunnitelmat kysymyksineen oli tehty, teimme uuden tutkimusretken Ruoholammen rantaan. Ojaryhmäläiset mm. ottivat vesinäytteitä pissan värisestä ojasta, jääryhmä kairasi jäätä ja tutki sen paksuutta, puuryhmä keräsi materiaalia tarkempia tutkimuksia varten, kiviryhmä tutki loopeilla kiviä ja kiinnostui erityisesti niiden pinnassa olevasta sammaleesta ja jäkälästä. Katiskaryhmän ihmetykseksi toinen katiska oli hävinnyt rannalta kokonaan. Saimme mukaamme myös kaksi kiinnostunutta vanhempaa, jotka olivat suurena apuna näytteitä otettaessa. Retken jälkeen ryhmät tutkivat ottamiaan näytteitä koulussa, tekivät erilaisia kokeita ja pyysivät apua tutkimuskysymyksilleen eri alojen asiantuntijoilta. Ryhmät työstivät tutkimuksen lopuksi imoviella videon, jossa havainnollistivat tutkimuksen etenemistä. Tätä edesauttoi se, että ryhmät olivat kuvanneet ja videoineet työskentelyään pitkin matkaa. Lopuksi ryhmät arvioivat ryhmätyöskentelyään, sekä kolmea asiaa: 1: missä onnistuivat, mikä oli kivaa? 2. mitä uutta oppivat ja kokeilivat? 3. mikä ei onnistunut, mitä tekisivät toisin? Olemme tehneet alkuluokassamme lähiympäristöön suuntautuvia tutkimuksia aiemminkin, joten toimintamalli ei ollut lapsille täysin uusi. Kuitenkin, kun on kyse nuorista oppijoista, tarvitsevat he paljon aikuisen tukea ja ohjeistusta työn edetessä. Niinpä teimme projektia pääosin 2 x viikossa, jolloin käytössämme oli lisäresurssina koulunkäynninohjaajan lisäksi lastenhoitaja. Asiantuntijoiden mukaanotto oli lapsista jännittävää, mutta suurin innostus näkyi itse tekemisessä ja erilaisten kokeiden tekemisessä. Myös lasten tekemässä arvioinnissa ilmeni imoviella tehdyn videon hauskuus.
Projektista lisää:

https://peda.net/lappeenranta/peruskoulut/lappeen-koulu/luokkien-omat-sivut/e-1e/l22/o/4-min%C3%A4-tutkijana/projekti-luonnos

Työelämän taidot

Saimaanharjun yhtenäiskoulu, Mika Lajunen

DOP-projektin aiheenamme oli “työelämätaidot”. Projektin toteuttajaksi valitsin 17 oppilaan 9C-luokan, sillä opettamassani oppiaineessa ruotsissa käsittelemme keväällä ammatinvalintaan liittyviä asioita. Koulumme opinto-ohjaaja lupautui mukaan projektiin, samaa aihepiiriä käydään läpi 9.luokan kevään opinto-ohjauksessa.

Projektia tehtiin pääasiassa koululla. Aloitin työskentelyn kysymällä, mitkä työelämätaidot oppilaat kokivat tärkeiksi. Päädyimme oppilaiden toiveiden mukaisesti tutkimuksen toteuttamisessa siihen, että oppilaat muodostivat 5 eri ryhmää sen mukaan, mistä ammatista he olivat kiinnostuneet. Kun ryhmät oli muodostettu, teetin oppilailla tutkimussuunnitelman.

Tutkimussuunnitelman valmistuttua oppilaat tutustuivat etsivät tietoa työelämätaidoista sekä valmistautuivat asiantuntijoiden haastatteluihin. Haastattelut vaikuttivatkin olevan keskeisessä roolissa oppilaiden tiedonhankinnassa. Me opettajat autoimme haastattelukysymysten laadinnassa. Haastateltavat oppilaat hankkivat itse. Kaikilta ryhmiltä haastattelujen teko tosin ei onnistunut, sillä haastateltavia ei löytynyt lähipiiristä tai opettajan vinkkaamiin henkilöihin ei otettu yhteyttä. Ko. asiassa oli selkeä ero tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt hankkivat haastateltavat, kaikki pojat eivät. Opettajan tsemppaaminenkaan ei tuntunut auttavan poikia.

Oppilaat keskittyivät työelämätaitojen kartoituksessa voimakkaasti haastattelujen varaan. Aihe ohjasi oppilaita ehkä liikaakin käytännönläheiseen tarkastelutapaan. Aiheen teoreettinen käsittely jäi hieman vajaaksi. Voi olla, että juuri ennen työskentelyä päättynyt työharjoittelu ohjasi oppilaita enemmän käytännön suuntaan. Muitakin tietolähteitä olisi voinut käyttää monipuolisemmin. Aihe sinällään oli ehkä myös haasteellinen. Jokaisesta tutkimusaiheesta tehtiin PowerPoint-esitys sekä ruotsinkielinen posteri, jossa oli tutkittavasta ammatista koulutusväylä sekä ammattisanastoa.

Suureksi ongelmaksi koin sen, että meillä oli hyvin vähän aikaa käytettävissä, n. 10 oppituntia. Kotona oppilaiden ei tarvinnut työtä tehdä, sillä heillä oli samanaikaisesti useita muita projekteja käynnissä ja he vaikuttivat olevan niistä hieman stressaantuneita.

Yhteenvetona voi todeta, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien teko on mielenkiintoista, mutta niille pitää varata riittävästi aikaa ja yhteistä suunnitteluaikaa.

Luterilaisuus/uskonpuhdistus

Korkea-ahon koulu 5.-6. luokka, Jouni Penttilä

Aihepiiri valikoitui koulussa käytyjen keskustelujen perusteella. Suomessa vietetään reformaation juhlavuotta. Tämä innosti meitä ottamaan tämän haasteellisen aiheen tarkasteluun.

Varsinainen tutkimusprojekti alkoi kolmannen DOP -koulutuskerran jälkeen viikolla 6. Projektin ensiaskeleet alkoivat tutustumalla aiheeseen historian tunneilla. Teimme oppilaiden kanssa tarkastelun ennakkokäsityksistä ja tutustumiskäynti Lappeen kirkossa oli varsinainen lähtöpotku projektille. Ennen kirkossa käyntiä mietimme askarruttavia kysymyksiä. Käytimme ajatustyöskentelyyn erilaisia tulokulmia ja kysymysaiheet alkoivat muodostua yhteisten pohdintojen kautta. Ryhmät valikoituivat sitten kysymysten ja eri tulokulmien aiheuttaman mielenkiinnon mukaan. Ryhmien koko oli 2-5 henkilöä. Tiedonkeruun alkuvaiheessa tiedon analysoinnin ammattilainen Jukka Mäki-Kuhna kävi opettamassa oppilaille internetin hakukoneiden käyttöä ja tiedon etsintää vapaista lähteistä. Ennen projektin alkua TVT-opettajamme Kati Karkkulainen koulutti oppilaat GAFE- palveluihin.Tuotokset tehtiin sähköisessä muodossa ja jaettiin ryhmille Google Drivessa.

Ryhmissä muotoutuneet tutkimuskysymykset: Miksi kuninkaat kiinnostuivat uskonpuhdistuksesta? ( Kuninkaan / hallitsijan näkökulma) Alakysymys: Mitä tapahtui Katolisen kirkon tauluille? Mitä on protestanttisuus? ( Teologin näkökulma) Miten uskonpuhdistus tuli Suomeen? ( Historoitsijan näkökulma) Miten uskonpuhdistus vaikutti Eurooppaan? ( Sotahistoroitsijan näkökulma)

Yksi työpari toimi reporttereina ja teki tutkimuksen edistyessä raporttia. He osallistuivat samalla ryhmänsä työskentelyyn. Asiantuntijakäyntejä meillä oli kaksi kappaletta. Opettaja pohjusti etukäteen yhteydenottoja ja oppilaat harjoittelivat kohteliaan yhteydenoton tekemistä. Yhteyksiä otimme useisiin tahoihin mm. Ateneumiin. Mukaamme innostui tiedon analysoinnin asiantuntija Jukka Mäki-Kuhna ja Lappeen seurakunnasta tulivat mukaamme nuorisotyöntekijä Anna-Maija Hämäläinen sekä pappi Ilpo Parviainen. Lisäksi kävin arvokkaita keskusteluja suomen kielen lehtori Esa Laihasen ( LUT) kanssa. Kokemustemme mukaan opettajan on hyvä tehdä pohjustustyötä ennen lasten yhteydenottoja asiantuntijoihin. Projektin lopussa arvioimme taitojen kehittymistä, tietojen kehittymistä ja ryhmätyöskentelyn onnistumista. Kaiken kaikkiaan projekti oli palkitseva ja mielenkiintoinen kokemus.

Oppilaiden diaesityksiä projekteista

Video Protestanttisuus

Kouluruoka

Dop-projekti 1. ja 4. luokka,Taipalsaaren Kirkonkylän koulu 25.1.-22.3.2017

Marja-Liisa Hietamies ja Marjaleena Ström-Nupponen

Aloitimme DOP-projektin Taipalsaaren Kirkonkylän koulun 1. ja 4.luokan oppilaille. 4.luokan oppilaat ovat ryhmänä kummioppilaita 1.luokan oppilaille, siksi halusimme tutustuttaa oppilaat paremmin toisiinsa myös tämän projektin kautta. Halusimme ohjata aiheenvalintaa koulumaailmaan ja siksi ensimmäisenä dop-tuntina kysyimmekin oppilailta, mitä koulussa on sellaista, jota tarvitaan joka päivä ja mitä ilman ei voi olla. Huomattiin, että ilma ruokaa on mahdoton keskittyä opiskelemaan. Tutkimusaiheeksemme valikoitui siis kouluruokailu.

Annoimme lapsille ensimmäisen tehtävän: mitä tiedät kouluruokailusta? Lapset kirjoittivat ranskalaisin viivoin parin kanssa, mitä tiesivät ennakolta. He saivat kotitehtäväksi haastatella vanhempiaan tai isovanhempiaan kouluruokailusta ennen. Ensimmäisen kyselyn perusteella jaoimme aiheen:

- Ruuan tilaus ja toimitus

- Ruuanvalmistuspaikka

- Ruokalista

- Ruuantekijät

- Ruokalan viihtyvyys

Lapset valitsivat näistä oman kiinnostuksen kohteensa, joista muodostimme ryhmät. Ensimmäisenä ryhmät kirjoittivat säännöt dop-vihkoonsa. Sen jälkeen he tarkensivat vihkoon vielä tutkimuskysymyksensä. Monelle ryhmälle kysymyksiä muodostui useampi.

Saimme apua historianäkökulmaan Taipalsaaren historiikkia kirjoittavalta tutkija Kristiina Korjonen-Kuusipurolta, joka kävikin koululla 15.2. pitämässä oppitunnin historiantutkimuksesta. Lapset kirjoittivat myös sähköpostiviestiä kuntamme ruokapalvelupäällikölle Tiina Hongistolle kysyäkseen, milloin voisivat tulla tutustumaan kuntamme keskuskeittöön Saimaanharjulle. Vierailu järjestyikin helposti ja jokaisesta ryhmästä lähti kaksi edustajaa kyselemään omia tutkimuskysymyksiään Tiinalta. Lapset ottivat paljon kuvia ja videoita muistin tueksi omiin ryhmiinsä. Työskentely jatkui innostuneesti ja aineistonkeruun jälkeen pyysimme lapsia miettimään, miltä heidän työnsä lopputulos näyttää. Halusimme ottaa työskentelyyn myös powerpointin teon opettelun ja neljä ryhmää suunnittelikin yksinkertaisen powerpointesityksen omasta aiheestaan. Yksi ryhmä muokkasi kuvistaan imovie-esityksen. Kolme ryhmää askarteli posterin, joista yksi oli sarjakuvamuodossa. Ruuantoimitusryhmä teki pienen näytelmän, joka tallennettiin ipadillä. Kouluruokalaviihtyvyysryhmä haastatteli työnsä pohjaksi koulumme erityisopettajaa Jaana Valkosta, joka on koulutukseltaan myös sisustussuunnittelija. Ryhmä askarteli viihtyisän toiveruokalan pienoismallin, joka viedään koulumme ruokalaan näytteille.

Lapset tottuivat työskentelemään nopeasti toistensa kanssa, vaikkakin oli kyse kolmen vuoden ikäerosta. Toki ekaluokkalaisen ryhmätyötaidot olivat vielä aloitteluvaiheessa, mutta kärsivällisesti neljäsluokkalaiset ohjasivat pienempiään. Projektipäiviksi valikoituivat maanantait ja keskiviikot ja joskus oppilaat työskentelivät projektin parissa myös perjantaisin.

Halusimme jakaa työn tulokset myös vanhempien kanssa. Niinpä kutsuimme vanhemmat seuraamaan lasten esityksiä. Harjoittelimme esittelyä videoimalla ne ja vielä uudelleen toisten ryhmäläisten edessä.

Varsinainen esittelytilaisuus 22.3. sujui oikein hyvin. Lapset saivat esiintymiskokemusta ja myöskin sen kokemuksen, että olivat olleet oikeina tutkijoina esittelemässä tuloksiaan. Vanhemmatkin kokivat saaneensa uutta tietoa kouluruokailusta. Tähän esittelytilaisuuteen projektimme virallisesti tällä kertaa päättyi, mutta luokkien yhteistyö jatkuu tiiviinä myös tästä eteenpäin.

Ihmeellinen ihminen

Joutsenon koulun 1. ja 2. luokkien tutkimuksia ihmisestä, Mira Vormisto ja Johanna Pohjanheimo

DOP-projektin tiivistelmä PDF-muodossa

Toteutimme DOP-projektimme yhteistyönä. Samalla oppilaat saivat kokemuksen projektista, jossa eri luokka-asteet tekevät töitä yhdessä. Valitsimme aiheeksi ihmisen, koska se kuuluu sekä 1. että 2. luokan ympäristötiedon asiasisältöihin. Lisäksi ihminen on konkreettinen ja helposti lähestyttävä aihe lapselle. Oppilaat olivat myös osoittaneet kiinnostusta ihmisen tutkimiseen.

Tavoitteet
Asetimme projektillemme sekä omaan opettajuuteen että oppilaiden oppimiseen liittyviä tavoitteita. Johanna on ensimmäistä vuotta opettajana, Mira on tehnyt töitä useamman vuoden. Näin ollen tavoitteemme opettajuuden kehittymiseen liittyen saattavat vaihdella jonkun verran. Johanna ei ollut aikaisemmin tehnyt oppilaiden kanssa isompaa projektia, joten käytännön asioiden järjestely (kuten aikataulutus) tuntui haastavalta. Halusimme myös oppia antamaan oppilaiden kysymyksille ja uteliaisuudelle entistä enemmän tilaa ja löytämään sitä kautta motivaatiota oppimiseen ja suuntaa oppimispolulle.

Oppilaat miettivät itse tiedolliset tavoitteet projektille kysymysten muodossa: he saivat pohtia, mitä he haluaisivat tietää ihmisestä. Lisäksi asetimme opettajina tavoitteiksi oppilaiden yhteistyötaitojen vahvistamisen ja kyvyn ottaa esimerkiksi lukemisen suhteen eri vaiheessa olevat oppijat huomioon. Ryhmissä oli sekä ensimmäisen että toisen luokan oppilaita: heidän tehtävänään oli yhdessä auttaa toisiaan oppimaan ja löytää jokaiselle sopiva tehtävä.

Toteutus
Projektimme on vielä hieman kesken, mutta oppilaat ovat tehneet tähän mennessä töitä sen eteen noin kaksi viikkoa, joka päivä 1-2 oppituntia. Ennen kuin aloitimme projektin toteuttamista käytännössä olimme kertoneet aiheen oppilaille. Erityisesti 1. luokan oppilaiden kanssa puhuttiin ennakkoon, mitä projekti ylipäätään tarkoittaa. Ensimmäisen luokan oppilaat olivatkin todella innoissaan ja olisivat halunneet heti saman tien aloittaa tutkimukset. Kakkosluokkalaisetkin lähtivät hyvällä asenteella mukaan, vaikka he olivat ehtineet tehdä avaruusprojektin hetkeä aikaisemmin.

Tiedotimme myös koteihin projektista ja kysyimme löytyisikö kodeista lapsille sopivaa ihmistä käsittelevää kirjallisuutta. Kouluun ilmestyikin iso pino tietokirjoja. Kirjastoautolla käydessämme etsimme myös oppilaiden kanssa kirjallisuutta projektiimme liittyen.

Ensimmäisellä yhteisellä oppitunnillamme otimme selvää, mitä aiheesta tiedetään etukäteen pienen tietokilpailun avulla. Olimme tehneet kysymyksiä ihmisen eri osa-alueisiin liittyen. Kävimme läpi kysymysten oikeat vastaukset ja tämän jälkeen oppilaat kirjoittivat ylös, mitä he haluaisivat tietää lisää.

Kävimme läpi oppilaiden kysymykset ja jaoimme heidät niiden pohjalta ryhmiin. Ryhmiä muodostui 10 ja aihealueiksi saimme: ihmisen kasvu ja kehitys, aivot ja niiden toiminta, verenkierto, suu ja hampaat, ääni, luusto, ruuansulatus, korva, lihakset ja sydän. Jokaiseen ryhmään tuli 4-5 oppilasta.

Pohdimme yhdessä oppilaiden kanssa minkälaisia rooleja ryhmässä tarvitaan (tiedonetsijä/-t, kirjuri, piirtäjä ym) ja miten ryhmässä toimitaan, jos kaikki eivät noudata ohjeita. Pohdimme myös sitä, millä tavalla tietoa etsitään (kirjat, internet, asiantuntijat). Tämän jälkeen ryhmät aloittivat työskentelyn.

Jaoimme ryhmille tutkimusvihot, joihin he alkoivat kirjaamaan ylös löytämiään asioita. Koulullamme on kaikilla oppilailla mahdollisuus pädin tai tietokoneen käyttöön, mikä helpotti tiedonetsintää huomattavasti. Käytimme myös tiedonlähteenä lasten videoita Olipa kerran elämä, joista löytyi lähes joka ryhmään sopivat jaksot. Oppilaat kirjasivat vihkoihinsa ylös kaiken sen, mitä he saivat selville kirjoista, internetistä ja videosta. Toiset oppilaat piirsivät kuvia esimerkiksi aivojen, luuston, sydämen ym. rakenteesta. Ryhmät tekivät myös isolle paperille yhden ryhmäläisen ääriviivat ja lisäsivät piirrustukseen tutkimansa aiheen oikeaan kohtaan ja mahdollisimman luonnollisessa koossa.

Kun tietoa oli saatu riittävästi kasaan, niin oppilaat päättivät haluavatko he tehdä lopputuloksesta videon, posterin vai molemmat. Tähän mennessä ainoastaan yksi ryhmä on kuvannut videon. Videon kuvanneella ryhmällä on aiheena suu ja hampaat. Kyseinen ryhmä teki myös kokeen siitä, mitä sokeri tekee hampaalle coca colan, mehun, veden ja kananmunan kuorten avulla. Suurin osa ryhmistä toteutti lopputuloksen posterina, jonka esittämistä muulle ryhmälle on harjoiteltu.

Lopuksi oppilaat palasivat vielä alkuperäisiin kysymyksiinsä ja kirjoittivat ylös ne asiat,joihin he eivät löytäneet vastausta. Nämä kysymykset lähetimme koulumme terveydenhoitajalle, joka tuli seuraavalle projektitunnillemme vierailulle ja vastasi kysymyksiin parhaan kykynsä mukaan. Sovimme, että terveydenhoitaja tulee myös katsomaan ja kuuntelemaan sille tunnille, kun oppilaat esittelevät tuotoksensa toisilleen.

Arviointi
Aluksi oppilailla oli hieman vaikeuksia saada työskentelyä liikkeelle, mutta loppua kohden ryhmätyöskentely sujui koko ajan paremmin. Oppilaat neuvoivat ja ohjeistivat toisiaan hienosti ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki löysivät oman paikkansa ryhmässä. Erimielisyyksiä ryhmäläiset ratkoivat ensin keskenään, mutta joskus tarvittiin myös aikuisen tukea niiden selvittämisessä.

Projektin edetessä oppilaat oppivat etsimään tietoa erilaisista tietolähteistä, joka oli etenkin ensimmäisen luokan oppilaille uusi asia. Internetistä löytyvä tieto oli monesti melko vaikeasti ymmärrettävää, joten tiedonhaussa oppilaiden omat tietokirjat toimivat parhaiten. Internetistä löytyi kuitenkin paljon mallikuvia piirtämisen tueksi. Myös Olipa kerran elämä –videoista löytyi ryhmille paljon hyödyllistä ja omaa aihetta koskevaa tietoa.

Tiedon etsimisen lisäksi harjoiteltiin löydetyn tiedon muistiinkirjaamista.Kakkosluokkalaiset olivat alkuvuodesta toteuttaneet samankaltaisen projektityön, joten he osasivat jo hienosti auttaa ykkösiä oleellisen tiedon löytämisessä. Tiedon etsimisen ja kirjaamisen lisäksi olennaisena osana oli harjoitella sujuvaa ryhmässä toimimista, toisen huomioon ottamista ja vastuun kantamista omasta työskentelystä. Ryhmät onnistuivat tässä odotettua paremmin.

Tämä oli meille opettajille ensimmäinen yhteinen projektityö ja pohdimme näin jälkikäteen, että tavoitteita olisi ehkä ollut hyvä korostaa enemmän jo ennen töiden aloittamista. Projekti on nyt aivan loppuvaiheessa, mutta töiden esittely on vielä pitämättä.

Ryhmät pääsevät lopuksi esittelemään tuotoksensa muille ryhmille ja ajattelimme kerätä oppilailta itsearviointeja sekä vertaisarviointeja ryhmätyöskentelyn sujuvuudesta ja lopputuloksesta. Näin he joutuisivat pohtimaan omaa rooliaan ryhmän jäsenenä ja saisivat kuulla myös muiden ryhmäläisten näkemyksiä omasta toiminnastaan.

Vertaisarvioinnissa täytyy kuitenkin tehdä selväksi, miten annetaan rakentavaa palautetta ettei kenellekään jäisi lopuksi paha maku suuhun yhteistyöskentelystä. Opetellaan yhdessä löytämään kaikista jotain hyvää sanottavaa ja harjoitellaan esimerkiksi hampurilaismallia palautteen antamisessa. Opettajana projekti oli uudenlainen ja mukava tapa tutustua uusii oppimiskokonaisuuksiin. Mielestämme ilmiöpohjainen oppiminen sopii erityisen hyvin ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen, vaikka sitä voi soveltaa kaikkiin muihinkin oppiaineisiin. Kokemuksena tämä oli hyvä ja toteutamme varmasti samankaltaista työskentelyä myös jatkossa.

Miten saada Taipalsaaren kunnasta Suomen onnellisin kunta?

Saimaanharjun yhtenäiskoulun 5a ja 5,-6b

Projekti aloitettiin katsomalla televisiouutisissa ollut haastattelu Lemin kuntalaisten onnellisuudesta. Sen pohjalta oppilaat kasasivat ajatuksia siitä, mitkä asiat pitäisivät olla toisin, että Taipalsaaren kunnan asukkaat olisivat Suomen onnellisimpia. Näiden ajatusten pohjalta opettaja kasasi asiat yhteen ajatuskarttaan, josta myös tutkimusryhmät muodostuivat. Ryhmät työskentelivät hyvin itsenäisesti - ottivat yhteyttä kunnan virkamiehiin, sopivat tapaamisia jne. Muutaman ryhmän suunnitelmat ovat jo pitkällä, osalla melko alussa. Konkreettisia asioita on jo saatu aikaan, mm. Siivouspäivä toukokuussa kuntaan, roskisten/bussikatosten maalausta. Erilaisia vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin liittyviä parannuksia saataneen myös aikaan kevään aikana. Yhteenvetona osa ryhmistä tekee videon, jossa kertovat projektistaan.

Projektin Peda.net-sivut

DOP-projekti: Liikennemerkit, kivet ja puut.

Ylämaan koulu 1.lk, luokanopettaja Jaana Hyvönen, laaja-alainen erityisopettaja Auli Koskinen

Aloitimme projektin parin tunnin kävelyreissulla lähiympäristössä. Kuljimme avoimin mielin ja ohjeistimme lapsia pohtimaan, mikä ympärillä näkyvistä asioista hämmästyttää, kummastuttaa tai ihmetyttää heitä. Tämä osoittautui hieman hankalaksi, joten muokkasimme tehtävänantoa siten, että lapset eläytyivät olemaan muukalaisia toiselta planeetalta. Tästä muukalaisnäkökulmasta kysymyksiä alkoikin sadella varsinaisena rankkasateena. Toimimme kävelylenkillä siten, että toinen aikuisista jututti lapsia ja toinen kirjasi kysymyksiä muistiin.

Tämän tutkimusaihekävelyn pohjalta muodostimme kysymyksistä neljä teemaa: liikennemerkit, katujen nimet, kivet ja puut. Teemat esiteltiin oppilaille, jotka saivat miettiä näistä mieluisimman ja toiseksi mieluisimman teeman. Aikuinen kirjasi toiveteemat ylös eri tilassa, jolloin kaveruussuhteet eivät päässeet vaikuttamaan valintoihin vaan ne tehtiin puhtaasti mielenkiinnon pohjalta. Yksi teema (katujen nimet) jäi toteutumatta.

Jokainen sai yllin läksyksi miettiä teemaansa (joka oli kirjoitettu vihkoon otsikoksi) liittyviä kysymyksiä. Vanhempia ohjeistettiin tähän läksyyn Wilma-viestillä siten, että heille kerrottiin tulevasta tutkimusprojektista ja siitä, että tässä läksyssä myös vanhempi voi toimia kirjurina, jotta kirjoitustaidon taso ei pääsisi vaikuttamaan kysymysten monipuolisuuteen.

Jokainen ryhmän jäsen sai valita yhden oman kysymyksensä ryhmän tutkimuskysymykseksi. Oppilaat kokosivat kysymyksensä postereille. Myös vastaukset kirjattiin omille postereilleen. Oppilaat etsivät vastauksia mm. kirjaston kirjoista, internetistä ja haastattelemalla asiantuntijoita suullisesti tai sähköpostilla.

Tutkimusprosessin edetessä oppilaita ohjattiin ottamaan kuvia tutkimuskohteistaan erillisillä kuvauskierroksilla. Näistä ryhmien ottamista kuvista ekaluokkalaiset tekivät I-moviet 3-4-luokan oppilaiden opettamina. Näiden teosten myötä myös toisten ryhmien aiheet tulivat vielä paremmin muille ryhmille tutuiksi. Nämä kaikki kolme toteutunutta aihetta nivottiin yhteen pienoismallitöissä. Jokainen oppilas teki pienoismallin, jossa piti olla vähintään yksi elementti kustakin ryhmästä, eli vähintään yksi kivi, yksi puu ja yksi liikennemerkki.

Esittelimme valmiit DOP-projektit ensin oman luokan kesken ja sitten vielä 2.luokkalaisille, joiden kanssa teemme muutenkin yhteistyötä.

Oppilaat olivat koko pitkän projektin ajan todella innostuneita tekemään työtä yhdessä. Juuri tämä yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen korostuivat projektin lopuksi kaikesta oppimastamme keskustellessa. DOP-projekti onnistui hyvin näin pientenkin oppilaiden kanssa. Osasyynä tähän on varmasti se, että meitä oli kaksi opettajaa ohjaamassa projektia ja lisäksi käytimme tähän aikaa suhteellisen paljon, eli oppilaille ei tullut missään vaiheessa kiire. Suunnitelmissamme on toteuttaa toinen DOP-projekti tämän luokan kanssa vielä tämän kevään kuluessa.

Projektin kuvia

Ylämaan koulun DOP-projektin kuvia from Anu Liljeström

Titanic

Lappeen koulun 4.B-luokan oppilaiden DOP-projekti, luokanopettaja Sari Rämä

Titanic Lähdimme liikkeelle Dop-projektiin keräämällä muistilapuille vapaasti kysymyksiä, mitkä kiinnostivat lapsia sillä hetkellä. Harjoittelimme ryhmittelemään kysymyksiä yhdistävien piirteiden tai aihepiirien mukaisesti. Näistä hyvinkin erilaisista aihepiireistä äänestimme yhteisen tutkimusaiheen ja voittajaksi nousi Titanic! Tutustuimme Dop-polkuun tässä vaiheessa diasarjan avulla. Sitten kävimme muotoilemaan uusia kysymyksiä, mitä haluaisimme tietää Titanicista. Saimme yhdistettyä 7 aihepiiriin kaikki tämän vaiheen kysymykset. Niistä 23 oppilasta valitsi, mitä aihepiiriä he halusivat työstää. Ryhmiin jakautui mukavasti vähän sikin sokin lapsia, koska kiinnostavat kysymykset ohjasivat ryhmäytymistä eikä niinkään kaverikuviot, mitä arjessa usein tapahtuu.

Aihepiirit:

Titanicin matkustajat

Pukeutuminen laivamatkalle

Laivan tekniset tiedot ja hylky

Törmäys ja mitä siinä tapahtui?

Uppoamisen seuraukset

Pelastuneet

Työskentelyä ohjasi alusta asti selkeästi oppilaiden itse valitsema tyyli esittää lopputuotos paperisena versiona kartongeilla. Ohjaajana koetin kyllä ujuttaa erilaisia vaihtoehtoja tekemiseen, mutta näiden lasten päätä ei vähällä käännetä, kun he ovat jotain päättäneet. Aineiston hankkiminen työskentelyn pohjaksi sujui nettiartikkelien ja video-pätkien tutkimisen lisäksi Lappeenrannan kaupunginkirjaston lainaamien materiaalien avulla. Innokkaimmat lapset olivat jo käyneet itse kirjastossa ennen kuin yhteiset lainamme saapuivat kirjastoautossa koululle. Kaikista käyttökelpoisista lähteistä lapset vinkkasivat toisilleen avuliaasti.

Projektityöskentelyä teimme yhteensä n. 25h tunnin ajan, jaksotettuna n. 3 viikon ajalle eri päiville noin kahden oppitunnin kokonaisuuksissa. Dop-polun avulla teimme välitarkistuksia vähintään kerran viikossa, missä kohtaa projektia olemme menossa, mitä on tehty ja mitä on edessä tehtävänä.

Yhteisesti saimme nähdä ja kuulla ryhmänä koulumme erityisopettajan hiihtoloman matkakohteena olleesta Irlannin Belfastissa sijaitsevasta Titanic-museosta kuvien ja matkakertomuksen kautta. Erityisopettaja näytti meille tosi havainnollistavia kuvia ja kertoi Titanicista parilla eri kerralla. Tämä oli varmaan projektimme selkein niveltämiskohta konkretiaan. Meille tulikin mielenkiintoisia keskusteluja esim. laivan varustelutasosta tai suomalaisten kohtaloista Titanicilla sen perusteella, mitä museossa oli esillä ja mitä meidän siihen mennessä käyttämämme lähteet kertoivat. Toki lähteiden vertailua tuli myös siinä, mitä lapset havainnoivat Titanic-elokuvan kerronnasta tai luomista elokuvan kuvitteellista näkymistä eroina siihen mennessä käyttämiimme muihin lähteisiin.

Lapset työskentelivät mukavasti dop-projektin parissa. Monet heistä oikein innostuneesti aina ilahtuivat, kun koulupäivien työjärjestystä käytiin aamulla läpi ja selvisi, että ko. päivänä on aikaa varattuna dop:lle. Vain paria oppilasta sai erikseen ohjata lähes joka kerta työn pariin pois ”lanittamisesta”.

Vinkkinä kaikille, mitä käytimme Dop-projektin kanssa: Kopiraittilan koulu on inspiroiva ja innostava pelillinen materiaali tekijänoikeuksien opettamiseen. Kopiraittilan koulusta löytyy jokaiselle ikäryhmälle ja kouluasteelle omaa pelillistä ja pedagogista materiaalia.

kopiraittila.fi

Joutseno

Joutsenon koulu, 7d, Villeveikko Tuikkanen ja Jaakko Kotimäki

Meidän koululle projekti sattui vähän huonoon saumaan, johtuen tammikuun alussa koulussamme olleista monialaisista viikoista. Näiden kahden viikon aikana toteutimme dop-tyyppisiä projekteja koko koulun voimin, vaikka moni opettaja ei koko dopista mitään tiennyt. Oppilaat sen sijaan saivat aimo annoksen monialaisuutta ja tutkivaa oppimista. Tästä syystä innokkuus uuteen samantapaiseen projektiin oli jos ei päätä huimaava, niin ainakin lattian tasoa hipova.

Suurin ongelma projektissa oli tuntien jaksottuminen yläkoulussa. Käytössä oli vain muutamia historian tunteja sekä hajanaisia käsityön tunteja. Tähän kun lisää oppilaiden sairastelut(välillä puolet pois), opettajien sairastelut ja muut poissaolot, oltiin nopeasti tilanteessa, että homma ei edennyt yhtään. Tai ehkä vähän, mutta ei kehuttavasti. Ehkä voisimmekin kirjoittaa raportin siitä, miten yläkoulussa projektia ei kannata toteuttaa. Mutta asiaan.

Projektissa oli ideana lähteä tutkimaan Joutsenon alueen historiaa. Aiheeksi annoimme hyvin yksinkertaisesti Joutseno, mikä mahdollisti myös ajankohtaisten asioiden tutkimisen. Ensimmäisellä tunnilla kävimme läpi projektin kulkua ja ideaa. Seuraavalla tunnilla kävimme tutustumassa paikalliseen kotiseutumuseoon, Joutsenon pitäjäntupaan. Sieltä muutama ryhmä taisikin ideoita saada.

Ryhmä 1 Löylykauha. Vankkaa suomalaista käsityöperinnettä täydennettynä joutsenolaisella. Ryhmä nimittäin sisällytti hankkeeseen myös löylykauhan säilytyspussin, johon tulee Joutsenon revinnäinen.

Ryhmä 2 Joutsenon kirkko. Tämä ryhmä toteutti ehkä dop-projektia parhaimmillaan. Oli haastatteluja ja vierailuja kirkossa. Lisäksi haastattelu nauhoitettiin ja taidettiinpa ottaa muutama kuvakin, ainakin pari selfietä.

Ryhmä 3 Pulpin paperitehdas. Tässä ryhmässä haastateltiin asiantuntijoita(yhden ryhmäläisen mummo) ja tutustuttiin tehtaan historiaan.

Ryhmä 4 Joutsenon keskusta. Tämä ryhmä suunnitteli tekevänsä 3D-mallin Joutsenon kirjastosta, mutta jossain vaiheessa suunnitelma typistyi Joutsenon toriin. Oppilaiden, opettajan ja opettajan lasten sairastelu heikensi tämän ryhmän aikaansaannosta pahasti. Lopputulos taitaa olla lähinnä 3D-malli tasopinnasta, jossa mittasuhteet eivät vastaa todellisuutta. Oikea-aikainen ohjaus olisi voinut pelastaa jotakin.

Dop-jaksoa voi siis pitää joltain osin epäonnistuneena. Yksi selkeä syy oli jo mainitut oppituntien vähyys ja sairastelut. Lisäksi luokan oppilasaines ei ollut kovin itseohjautuva. Luokka valittiin siitä syystä, että se oli ainoa jota opettavat molemmat koulutukseen osallistuneet opettajat. Kuten sanottua itseohjautuva toiminta osoittautui liki mahdottomaksi, ja sijaisten ohjauksessa hanke ei edennyt lainkaan. Jakson alussa annoimme ohjeeksi kuvata videomateriaalia projektin kaikista vaiheista, mutta ottaessamme asian esiin selvisi, ettei yksikään ryhmä ollut kuvannut mitään. Jakson töiden palautusalustaksi perustimme Google classroom -ympäristöön oman kurssin DOP-jaksolle. Classroomiin liittyi alle puolet oppilaista, eikä yksikään ryhmä palauttanut työtänsä määräajassa.

______________________________________________________________________
______________________________________________________________________

Vanhempia projekteja vuosien varrelta eri kouluista

Meidän Saimaa from Anu Liljeström

Sulkavan yhtenäiskoulun monialainen oppimisprojekti Meidän Saimaa lukuvuonna 2015-2016

Projektin blogi http://meidansaimaa.blogspot.fi/

Lappeenrannan DOP-koulutuksen kevään 2016 projekteja

Tuulisähkö tulevaisuuden energiamuoto

Voinsalmen koulu

Siirin ja Viivin DOP-puhe Voisalmen koulun 6. luokkalaisten tutkijasymposiumissa “Tuulisähkö tulevaisuuden energiamuoto”.

Projektisivu

Puhe kirjallisena

Antti Purhosen projektiesitys

Suomi

Kuusimäen koulu

Suomen kaupungit-projekti toteutettiin Kuusimäen koulun kolmannella luokalla pääosin maaliskuussa 2016. Projekti aloitettiin Suomi-aiheisena helmikuussa, mutta aihetta rajattiin suppeammaksi, koska alkuperäinen projekti ei toiminut. Oppilaat tekivät pareittain itse valitsemistaan kaupungeista esittelyvideot iMoviella. Elokuvan tekeminen oli luokalle uusi ja mieleinen asia. Oppilaat harjoittelivat projektissa myös tiedon ja kuvien etsintää netistä. Lisäksi ympäristö- ja luonnontiedon tunneilla käytiin Suomi-aiheen yleiset asiat läpi oppikirjasta.

Oppilaiden videot julkaistiin koulussa käytävän seinällä olevaan karttaan liitettyinä QR-koodeina.

Opettajista projektiin osallistuivat luokanopettaja ja englanninopettaja.

Luonnon talvehtiminen

Lappeen 2D

Matti Kähkönen

Teimme jo viime syksynä yhden täysin mönkään menneen projektin. Siitä viisastuneena teimme ryhmäjaon metatyönä ja etukäteen, mutta oppilaat silti saivat valita oman mielenkiinnon kohteen täysin itsenäisesti., aiheena oli luonnon talvehtiminen. Tämä toimi. Ongelmia tuli alkuvaiheessa, kun kaikki olisivat halunneet tutkia samaa eläintä (bandvagon, ei siis mielenkiinto).

Oppilaiden oman ajattelun ja aivotyön herättely oli meidän projektissa keskeisintä ja siihen käytettiin suurin osa ajasta. Tämä tuotti tulosta tuska ja ohjaamisen kautta ja loppujen lopuksi jokainen 22:sta oppilaasta sai kuin saikin omassa päässään tapahtuneen ihmettelyn kautta kysymyksen paperille, osa tietenkin vahvasti avustettuna.

Yhteistyössä porukat kasattiin talvehtimistyylin mukaan, joka osoittautui melko lailla hyväksi. Talvella aktiiviset, muuttolinnut, horros, talviuni ja kasvit/puut. Tämän jälkeen ryhmät valitsivat 1-3 kysymystä, jota lähdettiin selvittämään. Ratkaisuja tuli monenlaisia perinteisestä taulupiirustuksesta, kirjan kautta videoon. Lopputuloksia lieneee turha arvioida, vaan sitä ajatusprosessia, joka työskentelyn takana oli. Lisäksi meille tuli pieni välipolku talven käsitteiden selvittämiseksi heti alkuun ja sekin työ oli erittäin hedelmällistä.

Silmäprojekti

Yhdeksäsluokka

Kesämäenrinteen yläkoulu

Aloitimme projektin kysymällä oppilailta, mitä he tutkisivat, jos voisivat tehdä projektin, jossa yhdisteltävät oppiaineet olisivat matematiikka ja ihmisen biologia. Teetimme jo tässä vaiheessa oppilailla valkoisen paperin testin. Oppilaat ehdottivat aiheiksi dinosauruksia, syöpää ja silmää.

Näiden ehdotusten pohjalta valitsimme aiheeksi silmän, koska kyseiseen aiheeseen oli mahdollista yhdistää opettamamme aineet, matematiikka ja biologia sekä välillisesti myös englanti ja äidinkieli.

Tämän jälkeen oppilaat keksivät aiheesta valtavan määrän kysymyksiä, jotka sitten jaoteltiin aihepiireittäin. Seuraavaksi jokainen oppilas valitsi itseään kiinnostavan kysymyksen, ja tätä kautta muodostui kuusi ryhmää, jotka aloittivat tiedonhaun aiheeseensa liittyen. Oppilaat toteuttivat lopputuotoksen videona tai diaesityksenä. Tämän lisäksi ryhmät kirjoittivat työskentelystään oppimispäiväkirjaa englanniksi. Työskentelyn lopuksi ryhmät esittivät projektinsa muulle luokalle ja ohjaaville opettajille. Esitysten jälkeen kävimme palautekeskustelun oppilaiden kanssa. Viimeiseksi oppilaat tekivät työskentelystään itsearvioinnin. Työskentelyyn käytettiin yhteensä noin 20 tuntia.

Oppilaiden oli haasteellista hahmottaa, mitä projektissa oli kokonaisuudessaan määrä tehdä. Varsinkin alussa ohjausta tarvittiin enemmän kuin osasimme odottaa ja antaa. Myöskään meillä ohjaajille ei ollut aivan selvää kokonaiskuvaa projektin etenemisestä, koska teimme tällaista ensimmäistä kertaa, mikä ei voinut olla vaikuttamatta työskentelyn etenemiseen. Olimme kuitenkin tietoisia, että näin on, ja halusimmekin edetä melko avoimin mielin. Lisäksi projektin alkuvaiheessa osa opettajista oli useampia tunteja poissa, mikä entisestään saattoi vaikeuttaa työskentelyn aloittamista.

Oppilaat olivat erityisesti tyytyväisiä siitä, että oppivat tekemään videoita, ja osa mainitsi sen, että oppivat työskentelemään paremmin sellaisissa ryhmissä, joissa eivät tavanomaisesti työskentelisi. Opimme, että opettajalla pitää olla niin sanotusti homma hallussa heti projektin alussa, vaikka liikaa ei saisikaan ohjata.

Aaltoliike, valo ja lämpö

Koulu?

Riitta Kaartinen

Jakson alussa sain kaksi seitsemännen luokan fysiikan ryhmää. Molemmissa ryhmissä esittelin lyhyesti kurssiin liittyviä sisältöjä (aaltoliike, valo, lämpö) ja pyysin oppilaita valisemaan mieleisimmän aiheen. Molemmat ryhmät valitsivat valon.

Aluksi ryhmät miettivät ja kirjasivat ylös asioita, jotka edes jollain tavalla liittyivät valoon:

- mitä valo on?

- valokuva

- peilit, linssit

- sateenkaari

- minkä väristä valo on?

- aurinko

- kamera

- laser

- ym.

Ryhmissä muodostui melko helposti pienenpiä työryhmiä, jotka valitsivat itselleen eniten kiinnostavan aiheen. Ei haitannut vaikka useampi työryhmä oli valinnut saman aiheen.

Ohjeena oli lähteä tutkimaan omasta ympäristöstä ilmiötä. Kaikki luokasta löytyvät välineet (peilit, linssit, prismat, laser, valotusmittari, lamput, kynttilät ym.) olivat käytettävissä, lisäksi oppikirja, netti sekä kirjasto/mediateekki. Omaa kännykkää sai ja oli toivottavaa käyttää kuvaamiseen. Useimmat kirjasivat tekemisensä chrome -bookilla doc -tiedostoiksi.

Tuotokset

Ryhmä 1

- tietoisku valon ominaisuuksista (seinätyö) + Kahoot-tietokilpailu

- diaesitys linsseistä + Kahoot-tietokilpailu + sanaristikko

- tietoisku auringosta

- peilitutkimus kokeellisesti (valon eteneminen erilaisissa peileissä)

- kamera (historiaa, rakenne, käyttö)

- sateenkaari

Ryhmä 2 (tämä ryhmä oli hieman haasteellinen ja joidenkin tuotosten valmistuminen on vielä vaiheessa)

- neulanreikäkamera (rakentaminen, kuvan ottaminen, kuvan kehitys)

Sää

Kesämäen koulu

Opettajien mietteitä DOP- projektista

Väitämme, että olemme tehneet monta asiaa aivan väärin mutta myös monta asiaa oikeinkin projektin aikana. Varsinaisesti tällaiset projektit eivät ole meille vieraita, sillä meidän kummankin luokissa on projekteja liikkeellä useasti lukuvuoden aikana. Lähinnä ne liittyvät luokka- asteen opetussuunnitelmaan. Nyt näimme aiheen irralliseksi ja siksi koimme tehtävässä erityistä haastetta.

Kummassakin luokassa projekti on toteutettu ryhmätöinä sekä olemme sitoneet toimintaan voimakkaasti tietoteknisen oppimisen. Toisessa luokassa oppimisalustana on käytetty google chromea kun taas toinen ryhmä on työskennellyt omena- maailmassa. Ryhmiin jakautumisen jälkeen oppilaat ovat työskennelleet välillä ohjatusti, välillä oman tietonsa perusteella. Ongelmaksi kohdallemme muodostui asiantuntijuuden käyttö, sillä meteorologista tietoa ei kaupungistamme löydy. Jouduimme toimimaan puhtaasti sähköpostin kautta, joka jätti asian mielestämme irralliseksi lasten oppimista ajatellen. Vaikka asummekin yliopistokaupungissa, sieltäkään emme saaneet mitään apuja. Harmillista sinänsä!

Olemme pyrkineet tutkimaan ongelmaamme monipuolisesti monelta eri näkökannalta, lähinnä internetin tietokantoja apuna käyttäen. Vanhempien tai muiden asiantuntijoiden tieto ei ole meitä auttanut. Olemme kuitenkin yrittäneet mitata tuulen eri voimakkuuksia. Retkellekään emme päässeet koulunpihaa/ läheistä lentokenttää kauemmaksi.

Projekti venyi ja paukkui ja koimme motivoinnin välillä haastavaksi.

Olemme kuitenkin oppineet paljon. Sekä oppilaat mutta myös me opet! Kiireisessä koulun arjessa tutkimuskohde ja suunnitelma on tehtävä erityisen tarkasti, aikataulua unohtamatta. Aiheen tulisi myös olla enemmän oppilaiden tasolta, siihen he tarvitsevat mielestämme opettajan ohjausta. Otimmeko liian vaikean aiheen, sitä jäimme pohtimaan.

Kansainvälisyyskasvatus

Sammonlahden koulu

Opettajat:

Terhi Heinonen, Jussi Korhola, Marjo Lehtinen ja Sanna Pesonen

Rehtori toivoi meidän miettivän DOP-projektissamme koulun käytänteitä laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien suhteen sekä suunnittelevan sellaista kokonaisuutta kansainvälisyyskasvatuksesta. Olemme eri aineiden opettajia ja opetamme eri porukoita, joten kovin tiivistä yhteistyötä emme keskenämme pystyneet tekemään. Projektimme siis levisi ja laajeni eikä jäänyt vain meidän väliseksemme: erilaisia asioita kansainvälisyyteen liittyen on kokeiltu muidenkin opettajien aloitteesta ja heidän tunneillaan, ja asiasta ovat päässeet osallisiksi muutkin kuin alkusuunnittelussa mukana olleet ryhmät.

Suurinta kv-projektia tänä keväänä toteuttaa 9a-luokka, joka vierailee Tanskassa viikolla 16. Sama luokka isännöi osaksi myös ranskalaisia vieraita viikolla 19. Molemmat vierailut liittyvät Future me - Grön bro -projektiin, jossa kansainvälistä yhteistyötä on jo tehty Google Classroom -alustalla. Projekti on monivuotinen, ja 9a-luokalle on jo seuraaja.

Varsinaisia laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyviä teemaviikkoja koulussamme alettiinkin suunnitella aineryhmittäin, ja kansainvälisyysasioita pääsivät miettimään kieltenopettajat.

Ihmisen biologia:

Luusto, kipu, aivastaminen, sohvaperuna ja nuuska.

DOP-tutkimuksia Pulpin koululla keväällä 2016

Susanna Pasanen, Juha Nikkinen ja 5. lk

Meidän oppimisyhteisöön kuuluu 18 viidennen luokan oppilasta, luokanopettaja ja rehtori. Tutkimusprojektiin käytettiin aikaa noin 20 tuntia.

Oppilaat valitsivat neljästä aihepiiristä yhden, ihmisen biologian. Ilmiö otettiin haltuun ryhmissä piirtämällä isolle kartongille ihmisen ääriviivat ja piirtämällä siihen kaikki, mitä aiheesta tiedettiin. Ilmiö tarkentui niin, että oppilaille annettiin aiheita ihmisen biologian sisältä, joista oppilaat kirjoittivat vähintään viisi kysymystä. Seuraavaksi valittiin ilmiöt, jotka herättivät eniten kysymyksiä. Oppilaat jaettiin ryhmiin kiinnostuksen kohteiden perusteella. Syntyi kuusi ryhmää, joissa oli 2-4 oppilasta per ryhmä. Ryhmien aiheita olivat luusto, kipu, aivastaminen, sohvaperuna ja nuuska.

Oppilaat työskentelivät tutkimuskammioissaan koulun ryhmätyötiloissa melko itsenäisesti. Työskentely aloitettiin suunnittelemalla ryhmälle säännöt ja tiivistämällä kysymykset muutamaan tärkeään tutkimuskysymykseen. Ryhmät ohjattiin pohtimaan, mistä tietoa löytyy, miten tieto dokumentoidaan ja miten tulokset esitetään. Välillä pysähdyttiin arvioimaan, mitä on tehty, mitä muut ryhmät olivat tehneet ja millaisia näkökulmia oli valittu.

Oppilaat etsivät perustietoja aiheistaan oppikirjoista, verkosta ja Pulpin kirjastosta. Yhdessä pohdittiin asiantuntijoiden valitsemista ja lähestymistapaa. Kaikille ryhmille löydettiin useita asiantuntijoita terveydenhuollon ammattilaisista. Oppilaat kirjoittivat heille kysymyksiä sähköpostilla. Oppilaiden kysymykset otettiin vakavasti ja he saivat todella hienoja vastauksia.

Oppilaat kokosivat tulokset diaesityksiin. Yksi ryhmä teki kirjan ja yksi julisteen. Yksi ryhmä videoi tekemiään kokeiluja. Ryhmät esittelivät tuotoksensa toisilleen ja antoivat samalla palautetta esityksistä. Tutkimukset on tarkoitus julkaista vielä koko koululle.

Oppilaiden mielestä tämä oli mukava tapa työskennellä ja he toivoivat, että tällaisia projekteja tehdään jatkossakin.

Koulunkäynti ennen vanhaan

Lönnrotin koulu

Lönnrotin koulun 1b, 2b, 1-2a, 3-4a ja 4b yhteistyöprojekti.

Muodostimme kuusi ryhmää, jotka työskentelivät oman valitsemansa aiheen kanssa. Kaikilla ryhmillä työskentelypolku oli suurin piirtein samanlainen: ryhmän tutustuminen, säännöt, tutkimuskysymykset, aineiston valinta ja kerääminen sekä tulosten dokumentointi. Erilaisista syistä johtuen, kaikki ryhmät eivät pystyneet dokumentoimaan omia tuotoksiaan julkaistavaksi asti.

Työskentelyn haasteina koimme yhteisten aikataulujen löytymisen monen luokan kesken, hyvin heterogeeniset ryhmät ja aiheen vaikeaselkoisuuden joillekin osallistujista. Suurin osa lapsista oli puolestaan hyvin motivoituneita tällaiseen yhteiseen työskentelyyn. He myös harjaantuivat toimimaan erilaisissa ryhmissä ja tutustuivat toisiinsa. Oppilaat saivat käsityksen siitä, millaista tutkimuksen tekeminen on ja mitä vaiheita siihen kuuluu. Samalla he tutustuivat myös tutkimustulosten dokumentointiin eri muodoissa; kuvina, leikkeinä, piirroshahmoina, tekstinä jne.

Tervapata

Tulkaa lapset tulkaa

Dop-projekti Avaruus

Ylämaan koulu

Luokka: 3-4 lk.
Opettaja: Sini Aspelund

Opettaja valitsi ennakkoon ilmiöksi avaruuden, joka aiheena herättää lapsissa paljon kiinnostusta. Oppimisyhteisö muodostui 25 oppilaan yhdysluokasta (3-4lk.), yhdestä opettajasta ja satunnaisesti koulunkäynninohjaajasta. Opettaja muodosti ennakkoon oppilaista viisi viiden hengen ryhmää. Aluksi oppilaat tekivät valkoisen paperin testin, jonka ohjeistuksena oli kirjoittaa ja/tai piirtää omat tietonsa avaruuteen liittyen. Testin jälkeen oppilaat pohtivat ryhmissään, mistä he voisivat saada tietoa avaruuteen liittyen ja kirjasivat ajatuksensa paperille. Resurssien alkukartoituksen jälkeen katsoimme videon Yle Areenasta maailmankaikkeuden mittasuhteista. Videon jälkeen oppilaat pohtivat ryhmässä asioita, jotka avaruudessa ihmetyttää. Kysymykset kirjoitettiin ylös ja lopuksi niistä valittiin yksi, joka koko ryhmää kiinnosti. Tästä kysymyksestä muodostui ryhmän tutkimuskysymys. Ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista ryhmät tekivät itselleen työskentelysäännöt. Tietoja kerättiin Internetistä, koulun yhteydessä olevasta kirjastosta, oppikirjoista ja asiantuntijoilta puhelimen välityksellä. Ryhmät tekivät muun muassa animaatioita, videoita, pienoismalleja ja muistipelejä. Useimmat ryhmät tekivät kirjan aiheestaan Book Creator-sovelluksen avulla. Oppilaat olivat hyvin innostuneita projektista sen vapauden vuoksi.

Revontulet

Lavolan koulu

Lavolan koulun 1.-2.- luokkalaiset (74 oppilasta) valitsivat tutkittavaksi aiheeksi revontulet. Aiheeseen virittäydyttiin kuuntelemalla revontuliaiheinen runo, josta kävi ilmi sadunomainen selitys revontulien synnylle. Aihe herätti paljon kysymyksiä. Kysymykset koottiin ryhmätyönä isoille papereille, jonka jälkeen kysymykset ryhmiteltiin ja muokattiin tutkimuskysymyksiksi.

Oppilaat tutustuivat kysymyksiin ja valitsivat itseään kiinnostavan tutkimusaiheen. Kaikki oppilaat eivät löytäneet itseään kiinnostavaa kysymystä, jota olisivat alkaneet tutkia. He saivat miettiä vaihtoehtoisia tapoja käsitellä revontuliaihetta. Osa heistä halusi ilmentää revontulia musiikin keinoin ja osa tanssien. Oppilaat suunnittelivat tanssin koreografian, sekä laulun sanat ja säestyksen itse. Lisäksi yksi ryhmä toteutti projektin haastattelututkimuksena.

Työskentely aloitettiin tiedonkeruulla. Tietolähteinä käytettiin kirjoja, internettiä, sanomalehtiä, ja vanhempia. Haastatteluryhmä keräsi tietoa koulun henkilökunnalta ja oppilailta. Haasteena tiedonkeruussa oli lukutaito ja olennaisen tiedon löytäminen. Kaikki ryhmät tarvitsivat työskentelyssä runsaasti aikuisten ohjausta. Tämä aiheutti jatkuvia ongelmia, koska aikuisia ei riittänyt jokaiselle ryhmälle. Uusi tapa toimia ja ikätaso toivat lisähaasteen projektiin. Luovilla ryhmillä mielenkiinto pysyi paremmin yllä koko projektin ajan. Oppilaat työskentelivät projektin parissa n. kuusi tuntia. Projektin suurimpana antina oli yhteinen tekeminen eri oppilaiden ja luokka-asteiden välillä. Projekti opetti myös pitkäjänteisyyttä.

Oppilaat käyttivät dokumentoinnissa Book Creator-ohjelmaa. Tuotokset kerättiin yhteen ja ne on tarkoitus esitellä koko koululle.

Sääprojekti

Pontuksen koulu

Pontuksen koulun Mustolan ja Muukonniemen yhteisen Dop -projektin aiheeksi valikoitui sää. Aluksi oppilaat tekivät ns.tyhjän paperin kokeen eli ajatuskartan säätiedoistaan. Aihetta pohjustettiin keskustelemalla säästä, laulamalla ja leikkimällä ja lukemalla sääsatuja. Myös sääkarttoja tutkittiin, kuunneltiin säätiedotuksia ja säätilaa seurattiin koko projektin ajan.

1.-3. luokan oppilaista muodostettiin sekaryhmiä, jotka miettivät säähän liittyviä kysymyksiä ja valitsivat niistä yhden tutkimuskohteen. Lapsia kiinnostivat: tuulen, salaman, pilvien, lumihiutaleiden ja tornadon synty ja lumen koostumus. Ryhmät miettivät ja kokosivat Popplet-ajatuskartan käytössä olevista resursseista. Oppilaat etsivät tietoa kirjoista ja internetistä ja kyselivät asiasta kotiväeltä. Löydetystä tiedosta tehtiin muistiinpanot. Ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat aiheeseen liittyvän pienen kokeen. Ryhmien tuotokset koottiin ThingLink -alustalle ja esiteltiin muille ryhmille. Lopuksi tehtiin tyhjän paperin koe uudelleen. Projektin yhteydessä oppilaat harjoittelivat TVT -taitoja, ryhmätyöskentelyä, tutkimuksen suunnittelua ja toteutusta sekä aikataulussa pysymistä.

Sanomalehtiprojekti

Lauritsalan koulu

Toteutimme projektin Lauritsalan koulun 3c luokassa helmikuun 2016 aikana. Luokka on inkluusioluokka, jossa on 22 oppilasta. Oppilaista yhdeksän on erityisen tuen oppilaita ja kahdella on tehostetun tuen päätös. Luokassa on kaksi opettajaa, luokanopettaja ja erityisluokanopettaja sekä koulunkäynnin ohjaaja melkein kaikilla oppitunneilla.

Sanomalehti valikoitui projektimme aiheeksi, koska luokkamme osallistui valtakunnalliseen sanomalehtiviikkoon. Projekti aloitettiin tutustumiskäynnillä EteläSaimaan lehtitaloon. Ennen käyntiä oppilaat tekivät tyhjän paperin testin sekä keskusteltiin siitä, mihin kannattaa lehtitalolla kiinnittää huomiota. Vierailun jälkeen keskusteltiin sanomalehteen liittyvistä aiheista ja tutkimuskohteista ja ryhmät muodostuivat mielenkiinnon mukaan. Tutkimusaiheiksi valikoituivat paperin valmistus, toimittajan työ, kuvaajan työ, mainokset ja sarjakuvat. Ryhmätyöskentelylle mietittiin yhteiset pelisäännöt.

Oppilaat keksivät tutkimusaiheisiinsa liittyviä kysymyksiä, joiden kautta tutkimuskohde tarkentui. Tämän jälkeen alettiin pohtia, kuinka tutkimuskysymyksiin voisi parhaiten saada vastauksia. Oppilaat etsivät tietoa esimerkiksi lehdistä, netistä, kirjoista, gallupkyselyllä ja asiantuntijahaastatteluilla. Lopputuotoksen ryhmät päättivät itse käyttäen chromen ja iPadien sovelluksia. Työt esiteltiin luokalle, jonka jälkeen arvioitiin oman ja ryhmän työskentelyn onnistumista.

Projektin aikana sanomalehteä hyödynnettiin lisäksi kuvataiteessa ja englannin opiskelussa. Esitysten jälkeen oppimista testattiin Kahoottietovisalla. Lisäksi toimittaja kävi luokassamme vierailulla projektin päättymisen jälkeen. Tällä tavalla kerrattiin vielä opittua ja oppilaiden tietämystä sanomalehdestä ilmiönä syvennettiin.

Terveellinen elämäntapa

Nuijamaan koulu

Opettaja: Taija Myllärinen

DOP-projektimme aiheena oli terveellinen elämäntapa. Aihe koskettaa meitä jokaista, joten oppilaat olivat alusta alkaen kiinnostuneita itse valitsemastaan osa-alueesta. Ilmiön tutkiminen oli motivoivaa ja lopulliset tuotokset olivat antoisia. Tyhjän paperin testi osoitti lopussa sen, että oppilaat olivat myös oppineet aiheesta ja kartuttaneet näin omaa tietämystään. Opettajana opin projektista paljon mm. siitä, mitä tulee ottaa huomioon projektia vetäessä ja mitä etuja laaja-alaisesta oppimiskokonaisuudesta on.

Avaruus

Korkea-ahon koulu

Opettaja: Mirva Koikkalainen

Luokka: 1-2luokka, yhdysluokka

Kartoitimme aluksi lasten lähtötiedot tyhjän paperin ajatuskartalla. Kokosimme yhteisen ajatuskartan ja keskustelimme mistä tietoa voisi löytää.

Seuraavaksi tutustuimme aiheeseen eri tietolähteiden avulla ja lapset keksivät ryhmissä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Opettaja kirjoitti kysymykset puhtaaksi tietokoneella. Oppilaat luokittelivat ryhmissä open kirjoittamat kysymykset. Ryhmiä löytyi neljä: Aurinkokunta, avaruuden tutkiminen, Aurinko ja tähtikuviot sekä mustat aukot.

Sovimme yhdessä säännöt ryhmätyöhön.

Oppilaat saivat valita mitä asiaa haluavat tutkia. Ryhmien ohjeena oli kerätä tietoa aiheestaan ja kerätä se mustalle kartongille kuvin ja kirjoituksin. Kaikki tietolähteet oli käytettävissä.

Luokassamme vieraili tähtitutkija Martti Muinonen kaksi kertaa. Saimme Lappeenrannan Nova Ry:ltä kaukoputken lainaksi luokkaamme. Luokkamme oppilas toi Martille näytille "meteoriitin" kotoaan.

Ryhmätyöt esiteltiin kalamalja tyyppisesti luokkakavereille.

Aiheita syvennettiin luokassa vierailleiden kuvitteellisten hahmojen avulla (elokuvaohjaaja, taiteilija, kirjailija ja tähtitieteilijä). Ryhmät jatkoivat aiheensa tutkimista. Ryhmät tutustuivat mm. kaukoputken käyttöön ja katsoivat sillä tähtiä yökoulussa, tekivät trailerin avaruusmatkasta, kuvansivat mustia aukkoja askartelemalla ja tekivät aurinkokunta-lautapelin (koko luokan yhteinen projekti).

Näyttelijä Helena Anttonen vieraili koulussamme tähtitarhurina.

Loppuarviointia: Teimme ruusukkeet jokaiselle onnistuneesta ryhmätyöstä, arvioimme monisteen avulla mitä tunsimme ja opimme projektin aikana ja teimme tyhjän paperin ajatuskartan uudelleen.

Muuta puuhaa: Askarreltiin Aurinkokunta, astronautit ja satelliitit (tutustuttiin niihin tarkemmin) katsottiin avaruuskansiot- ohjelma, luettiin Urpoja Turpo avaruudessa ja Tatun ja Patun avaruuskirja, kirjoitettiin tarinoita avaruuskuvien avulla.

Pohdintaa:

Lapsilla tuntui olevan tietoa avaruudesta melko paljon jo ennestään. He eivät alussa olleet ihan niin innoissaan aiheesta kun olin kuvitellut.

Kysymysten keksimisvaihe oli mielenkiintoinen ja lapset tuntuivat helposti keksivän kysymyksiä. Yleisesti kysymykset olivat sellaisia, joihin he joko tiesivät vastauksen, tai uskoivat löytävänsä sen helposti. Vaati kannustamista rikkoa rajaa.

Kysymysten luokittelu ryhmiin sujui yllättävän helposti ja aihekokonaisuudet muotoutuivat selkeiksi ja järkeviksi.

Ryhmätyön säännöistä keskusteleminen oli järkevää. Ryhmät noudattivat niitä ja kannustivat toisiaan työhön. Open ohjausta vaati eniten töiden organisointi ryhmän sisällä. Oppilaat olivat motivoituneita tutkiessaan omaa aihettaan. Myös se oppilas, joka ei ollut päässyt haluamaansa ryhmään, totesi valinnan olleen lopulta paras!

Paperitöistä tuli laadultaan kohtalaisia ja tietoainesta olisi voinut olla enemmänkin. Kalamaljatyyppinen aiheen läpikäynti oli mielenkiintoinen, mutta vaatisi enemmän harjoittelua (asiantuntija rikastuttaisi tilannetta).

Aiheen syventäminen toimi eri ryhmillä hyvin eri tavoin... Ihan oikeiden tutimushypoteesien tekemiseen ei vielä päästy :(

Kaikki auttoivat toisiaan ja luokassa oli mahtava henki!

Arvioinnista selvisi, että avaruustietous oli kasvanut eri oppilailla eri tavoin. Nähtävissä oli tietojen selvää järjestäytymistä ja tiedon lisääntymistä, toisilla enemmän toisilla vähemmän. Eniten oli opittu yhdessä tekemistä ja tietojen etsimistä. Oli saatu hyvää palautetta ja tunnettu olo turvalliseksi. Martin vierailut koettiin merkityksellisiksi.

Aihe jäi elämään luokkaamme ja siitä luopuminen tuntui osasta lapsia kurjalta. Oppilaat tulevat kertomaan tähti- ja satelliittihavainnoistaan minulle, mikä tuntuu hyvältä :).

Australian ihmeet

Myllymäen koulu

Opettajat: Saila Järnberg, Marjo Huotarinen ja Antti-Pekka Pesonen

Mukana kaksi kuudennen luokan yleisopetuksen ryhmää ja yksi pienryhmä, yhteensä 45oppilasta.

Aloitimme ideoimaan DOP-projektiamme heti ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen. Käsittelimme englannin tunnilla Australiaa ja oppilailla heräsi paljon kysyttävää aiheesta. Emme ehtineet käsitellä kaikkea kiinnostavaa englannin tunneilla, joten päätimme valita Australian projektimme aiheeksi/alueeksi.

Lähdimme liikkeelle kartoittamalla oppilaiden aiheeseen liittyviä tietoja käsitekartan avulla. Tämän jälkeen keräsimme käsitekartat itsellemme saadaksemme kuvan oppilaiden ennakkotiedoista.

Seuraavan Dop-tapaamisemme jälkeen tarkensimme oppilaille DOP-projektimme tavoitteita ja kannustimme heitä löytämään asioita tai ilmiöitä liittyen Australiaan, josta he haluaisivat tietää enemmän. Autoimme heitä tarvittaessa löytämään tutkimusongelman. Oppilaiden laatimat tutkimusongelmat liittyivät mm. Australian eläimistöön, historiaan, maantieteellisiin asioihin. Tutkimusongelman selvittyä pyysimme kaikkia kirjoittamaan aiheensa isolle paperille. Seuraavaksi kaikki nousivat seisomaan ja näyttivät muille aiheensa. Oppilaat katsoivat löytyykö muilta samantyyppistä tutkimusongelmaa ja näin muodostuivat mahdolliset parit. Oppilailla oli vaihtoehto tehdä projektinsa myös yksin. Esittelimme oppilaille projektissamme käyttämämme Google-Docs-pohjan ja varmistimme, että kaikki oppivat käyttämään oppilaille uutta käyttöympäristöä.

Aloittaessamme projektia painotimme oppilaille tutkimuksen dokumentoinnin tärkeyttä. Oppilaat pitivät koko projektin ajan projektipäiväkirjaa, joka jäsentää heille projektin etenemistä ja omaa työskelyään. Projektipäiväkirja on myös tuki opettajalle työskentelyä arvioitaessa. Käytimme projektiin aikaa noin 10 oppituntia. Oppilaat hankkivat tietoa internetistä, kirjallisuudesta sekä eri alojen asiantuntijoilta. Tässä ajassa kaikki saivat projektin valmiiksi ja jakoivat sen opettajille arvioitaviksi.

Havaintoja:

● osalle oppilaista tietotekniikan käyttö vielä haasteellista

● oppilaat ottivat rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihin

● osa asiantuntijoista suhtautui yllättävän penseästi oppilaidemme kysymyksiin

● oppilaille vaikeaa ymmärtää ero tutkimustyön ja esitelmän teon välillä

● parityöskentely ei ole kaikille tehokas toimintamuoto

● Joillekin akateeminen vapaus oli haastavaa

● Oppilastyöt olivat tasoiltaan hyvin erilaisia, koska oppilasaineisto oli niin erilainen. Perinteisen tutkimustyön lisäksi tehtiin mm. muistipeli liittyen Australian maakilpikonniin

● Jatkossa tutkimuskohteeksi kannattaisi valita aihe, joka mahdollistaisi oppilaan tekemät empiiriset kokeet ja mittaukset

*****************
Openmetsä - Metsäoppimisympäristönä portaali
Openmetsa.fi

Koululaisten ja varhaiskasvatuksen projekteja